En halua pelätä,en edes huolestua,enkä pelotella muita,mutta pohtia voi,sekä kuunnella omaa sydäntään. Noista pohdinnoista haluan nyt kertoa ilman pelkoa,koska se laskee energiatasoa ja sitä kautta laskee immuunipuolustusta,altistaen tartuntataudeille.
Olen ollut kuin sivustaseuraaja tässä ns pandemian torjunnassa,pohtien,mennäänköhän jossain mielessä ojasta allikkoon? Osalla ihmisistä näyttää olevan suorastaan hysteerinen koronan pelko ja torjunta päällä. Rokotteet on saatu,maskit naamassa ja käsidesi jokaisella ovella ja luukulla.Varsinkin kaupunkilaisilla, joilla luontokosketuskin eliöineen on vähäistä,voi käydä niin ettemme pysty torjumaan vähäisintäkään pöpöä. Onhan jo todettu kuinka lapset jotka kasvavat liian sterilissä ympäristössä,erossa luonnosta,ovat herkempiä infektioille ja allergioille. Tämä oli nähtävissä ja koettavissa jo oman työurani aikana Terveydenhoitajana. Huippu oli eräs perhe jossa iäkkäämpi pariskunta sai"kalliin"esikoisen,jota pidettiin leikkihäkissä puhdas lakana lattiana,lähes puolitoistavuotiaaksi,kunnes infektiokierre vei sairaalajaksoille. Toinen,tai paremminkin ensimäinen tekiä on pelko,se on kuin kutsu,joka avaa suojakerroksemme,eli laskee energiakenttäämme.Jos taas energiakenttämme on vahva,se on kuin suojakupoli ympärillämme, antaen yhdessä hyvän immuunipuolustuksen kanssa vahvan suojan.
Mielestäni meidän tulee varustautua pitkäjänteisempään virusten voittamiseen kuin tämä nykyinen.Voittoa ei saavuteta pelkällä torjunnalla,koska virukset ovat vikkeliä muuntautumaan,sehän on jo havaittu covidin kanssa,puolustusta on vahvistettava. Siinä puolustuksessa on lähdettävä peräti maaperän ja luonnon monipuolisuuden säilyttämisestä,ennallistamisesta.Ilmastosta ollaan huolissaan,mutta äitimaa moninaisine eliöineen on lyöty laimin,vaikka se onkin terveytemme yksi tukijalka.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti