Tehdessäni yli 30v erilaisia energiahoitoja ja etenkin Rosenterapia hoitoja,tulin vakuuttuneeksi solutason viisaudesta ja toiminnasta.Jo toimiessani Kätilö-/terveydenhoitajana opastin äitiä silittelemään massua ja vaikkapa hyräilemään,juttelemaan vauvalle.Tuohon toimintaan sai liittyä koko perhe,myöskin musikin merkitystä korostin,soittaen ajoittain rauhoittavaa musikkia neuvolassani. Kouluttautuessani myöhemmin Rosenterapeutiksi ja tehdessäni runsaasti hoitoja,saimme kokea yhdessä asiakkaitteni kanssa miten ihmeellisiä kätköjä löytyi solutasolta.Mieli voi unohtaa,solusi ei! Kerron pari tapausta,jotka kuvaavat parhaiten todeksi havaintojani.
Kursseillani käytin usein mielikuvamatkoja ja rentoutusta.Eräs rouva käänsi aina selkänsä ryhmälle, hakeutuen senänvieri paikalle. Mielikuva matka sisäisen lapsen kohtaamiseen puutarhassa,vei hänet hautuumaalle,kohdaten lapsen jolla ei ollut kasvoja.Ryhmässä hän ei tätä purkanut,kuten muut,mutta suostui minulle purkamaan.Tein vielä samana iltana hänelle Rosenhoidon,en voinut jättää huomiseen. Hoidossa nousi vähitellen muisto äidistä,joka antoi toistuvasti tyttären kuulla olevansa niin ruma,ettei häntä viitsi katsoakkaan.Kävi ilmi,että hän oli Isän tyttö,jota vain isä piti sylissään.Rosenissa ei anneta neuvoja,ohjeita,vain kysymyksiä,joten kysyin;Mahtoiko äiti olla mustasukkainen? Siitäpä repesi purkaus,vanhemmilla oli huonot välit jne. Purkauksessa sai äiti kuulla melkosen ryöpyn,johon kannustin, koska kipu on ensin purettava ja sitten tulee anteeksiannon ja sovinnon vuoro.Nämä tehdään yhdessä hoidettavan kanssa,mielikuvia käyttäen. Seuraavana päivänä rouva ei kääntänyt selkäänsä muille ja tohti katsoa peiliinkin.
Toinen kuvaava kertomus on naisesta jolla havainnoin surkastuneet käsivarret,muuten sopusuhtainen, viehättävä ihminen.Hän työskenteli Arkistonhoitajana kellaritiloissa lähes yksin.Ongelmissaan hän oli käynyt Psykiatrilla,saaden masennuslääkkeet. Hän oli tyytymätön itseensä ja työhönsä. Kysyin,mitä kätesi ehkä haluaisivat tehdä?En kerro,sinä naurat,oli vastaus! Jäin odottamaan ja viimein tuli vastaus;Ne tahtois tehdä sitä mitä sinä juuri minulle teet,joten kysyin,miksi et tee? vastausta viivytellen,tuli vihdoin.Enhän minä voi,äiti sanoi aina,sinun kätesikin ovat niin rumat,ettei noilla tehdä kuin pahaa. Teimme useammalla hoitokerralla purkamista,vihankin ja sitten anteeksianto.Molemmat ovat yhtä tärkeitä,vihan ja katkeruuden purkaminen,sekä anteeksianto,muuten terapia jää puolitiehen. Kyseinen henkilö perheineen muutti pois,joten en tiedä toteutuiko toiveet,mutta lääkitys oli poistettu. Monet kerrat saattoi olla kehossa myös alue johon ei saanut koskea ja kun kätköt sieltä alkoivat purkautua,ihon väri muuttui,tai saattoi nousta ihottuma hetkessä,solut viestittivät ennenkuin suu aloitti puhumisen. Solusi ovat ehkä saaneet lapsuudessa tai myöhemmin virheellistä informatiota,voisitkohan itse tehdä jotain itsesi ja ihmis-suhteittesi hyväksi?
Näiden kertomusten tarkoitus on kannustaa sinua olemaan itsellesi armelias ja rakastava!! Kiitä ja puhu itsellesi,sekä kehosi eri osille lempeästi,rakastavasti,silitellen,taputellen,solusi kuulevat niin kiitokset kuin moitteetkin.Aina ei ole mahdollista päästä terepeutille,sinä voit olla lähin terapeutti. Voisi sanoa, miten tahtoisit toisten sinua kohtelevan,kohtele itse itseäsi sanoin ja teoin.Laitan tähän erään luentoni rungon kurssilta;"Ilo tekee ihmeitä",siinä olevat positiiviset päätelmät voisivat olla tukenasi.
